Imermik illersuusiineq - illersuut
Nioqqutit imermik illersuusikkat oqimaassusaat
Aalisakkat qaleruallillu qerisut imermik imerneqartartumik illersuuserniarlugit qallerneqakkajupput assartuinermi uninngatinnerinilu pitsaassusaat attatiinnarniarlugu. 2014-imi decembarimi nerisassat pillugu EU-mi peqqussut nutaaq atuutilerpoq, nerisassat illersuummik qallersimasut qerisut poortorneqartarneranni qallerneqarnnginnerini qanoq oqimaatsiginerinut naapertuuttumik.
Imermik illersuusersuineq sunaava?
Imermik illersuutaasumik qallerneqartarpoq, aalisakkat qaleruallillu qerisut qaavannut qalliutigineqartartoq. Imermik illersuusiinerup annertussusaanut nioqqutit imillu kissassusaat, nioqqutip qaava piffissarlu illersuusersuut apeqqqutaapput. 8 aamma 12 %-ip akornanni illersuusersuineq nalinginnaasuuvoq, kisianni niuerfinni 40 % anguneqarsinnaavoq.
Sooruna pisariaqartoq?
Imermik illersuusersuineq nioqqutip pitsaassusaa attanniarlugu aalisakkanik qalerualinnillu poortuinermut iluaqutaavoq pitsaasoq. Nioqqutit imermik illersuummik qallerlugu poortorneratigut, silaannarmut attaveqarnissaanut aarlerinartoq millisinneqarsinnaavoq aamma piusinnaanera sivitsorneqarsinnaavoq. Silaannalersornera annikilligaangat nioqqutit ajornerulernissaannut aarlerinartoq millisarpoq. Imermik illersuusiinerup kissassutsip annikitsumik nikerarneranut aamma assartornerisa uninngatinnerisalu nalaanni qerisoornernut illersuutaapput.
Qanoq qallerneqartarpa?
Imermik illersuusiineq nioqqutit qerisut imermut imerneqarsinnaasumut kinittalaarneratigut seqqartarneratigulluunniit pisarpoq.
Qanoq imermik illersuusiinerup pitsaassusaa qulakkeerneqarsinnaava?
Imermik illersuusersukkat pitsaassusiinik qulakkeerinninneq ingerlasarpoq Codex Alimentariusimit malittarisassat naapertorlugit, aaqqissuussaq FAO/WHO-p ataaniippoq, inuussutissanik aamma inuussutissanik tunisassiornermut nunarsuarmi tamarmi pitsaassutsinik attassiinnarnissamut siunertalik. Ass. kinguppannut qerisunut Codex-pitsaassuseq maluginiarnerisigut aamma attorlugit misissornerisigut, aatsinnerini aamma oqimaalutarnerini pisarpoq, periuseq eqqarsaatigilluagaq kissassutsimut nillissutsimullu tunngasut pisariaqartinneqartut aamma atortut atorneqartut kiisalu nerisassiortiaatsit assigiinngitsut atorlugit, tassanngaanniik nioqqutip pitsaassusaa naliliiffigalugu. Royal Greenlandimit periuseq taanna pitsaassutsimut nakkutilliinermut atorneqartarpoq.
"Royal Greenlandimit pisisartunut aamma atuisunut iluaqutaasumik imermik illersuusiisarneq pillugu ammasuunissaq kissaatigineqarpoq"
Qanoq imermik illersuusiineq nalunaarutigineqarsinnaava?
Massakkumut ataatsimut nalunaarutiginneriaaseqanngilaq, tamannalu paatsiveerunnarsimavoq. Pilersuisut ilaasa ataatsimut imaata oqimaassusaa nalunaarutigisarpaat, allallu imermik illersuusinnginnerani oqimaassusaa imaluunniit poortornerani ilanngaateqanngitsumik ilanngaatilimmillu oqimaassusaa nalunaarutigisaraat. Tamatuma kinguneraa nioqqutit ilaat allanit akikinnerorpasinneri, kisianni naapertuutinngitsumik tunngaveqartumik.
EU-mi inatsisit nutaat qanoq oqariartuuteqarpat?
2014-imi decembarimi atuisunut nerisassat pillugit paasissutissat pillugit EU-mi peqqussut atuutsilerpoq. Peqqussummi tassani aalajangerneqarpoq, nerisassiaq imermik illersuuteqarpat, poortornerani imermik illersuutilerneqartinnagu oqimaassusaa nalunaarutigineqassasoq.
Peqqussummi ersarinnerusumik allaqqanngilaq, imermik illersuuserneqannginnerini oqimaassussaa sanilliullugu oqimaassutsit allat nalunaarutigineqarsinnaanerat akuerisaanersoq. Kingornatigut EU-mit aalajangerneqarpoq, ilanngaasernaguoqimaassusaata nalunaarutiginissaa inerteqqutaasoq, tassalu poortap poortornera ilanngullugu nioqqutip tamakkiisumik oqimaassussaa. EU-mit aamma aalajangerneqarpoq, nioqqutini suliffeqarfinnut allanut tuniniarneqartussani poortani imermik illersuusernagit oqimaassusaata saniatigut ilanngareerlugu oqimaassussaata nalunaarusernissaa akuerisaasoq.
Royal Greenland qanoq iliussava?
Royal Greenlandimi ukiorpassuarni poortani tamani imermik illersuusernagu oqimaassusaanik nalunaarutiginninnikkut assingiissaarineq ammasuunerlu pilersinniarlugu iliuuseqartuarput. "Royal Greenlandimit pisisartunut aamma atuisunut iluaqutaasumik imermik illersuusiisarneq pillugu paasititsinissaq kissaatigineqarpoq" Pisiniarfinnukartut poortat nioqqutip ilisarnaataanik nalunaaqutsernikut taamaallaat imermik illersuuserneqannginnerini oqimaassusaata nalunaarutiginissaa piumasaqaataavoq. Oqaluttuarisaaneq pissutigalugu aamma niuernermi piumasaqaatit immikkut ittut pissutigalugit Royal Greenlandimit Food Service-mi suliffissuaqarfinnut nioqqutit imermik illersuuserlugit aamma illersuusernagit oqimaassusaat nalunaarutigineqartarpoq. Periuseq taanna ingerlaannassaaq, suleqatitut tatiginartuunissaq pisisartunut paatsiveerutsitsinngitsoq suliffeqarfiup anguniagarimmagu.